Tämäkin päivä on koittanut, upea piharuohokasvustomme saavutti sen mitan, että sitä piti alkaa pätkiä. Ja niin Rakentaja urheasti käsikäyttöisellä parhaat päivänsä nähneellä ruohonleikkurilla ajeli nurmikon polvia myöten savessa rämpien. Leikkuri märästä ruohonsilpusta tukossa. Lämpöä oli noin 100 astetta ja ilman kosteus varmasti lähenteli kolmeasataa. Mukavaa sunnuntai-iltapäivää itse kullekin...
Noh, pienistä arjen ilmiöistä voisi mussuttaa vaikkapa loppupäivän (aina se työnteon voittaa), muttakun tässäkin blogissa kyse on Suurista Linjoista. Jotenka asiaan. Nurmikko leikattuna oli nimittäin yllättävänkin myönteinen ilmestys. Laikullinen toki, ja täynnä rikkaruohoja, mutta silti kokonaisuus muistutti enemmän pihanurmikkoa kuin vaikkapa heinäpeltoa. En voi kuin olla salaa hiukan ylpeä aikaansaannoksestamme. Etenkin kun päiväkävelyllä katselin alkukesästä laitettuja siirtonurmia lähiympäristössä - rikkaruohoa nekin puskivat ja hinta on ollut luokkaa 20-kertainen. (£$€€£$)
Nyt on sitten tehty ensimmäinen korjauskylvö pahimpiin laikkupaikkoihin. Sää näyttää enemmän kuin kohtalaiselta nurmikon juurtumista ajatellen: vettä, vettä ja lisää vettä. Tervetuloa vaan kaikki maailman vesi, me lennämme aurinkoon karkuun reilun viikon päästä.
Lehdistö tiedote Julkaisu vapaa heti
5 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti