Onkohan elämässä liian paljon tekeillä? Alkaa tuntua siltä, ettei unta saisi koskaan tarpeeksi ja Rauhallista Laatuaikaa vielä vähemmän.
Rakentaminen on vain yksi iso asia meneillään. Oma panokseni siihen vähän vaihtelee, Rakentaja nyt enemmän sitä puuhailee. Mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen...
Uusperheellisyydessä on omat, välillä aivan ylitsepääsemättömiltä tuntuvat ongelmansa. Se on sellaista jatkuvaa tasapainoilua omien/toisen lapsien välillä ja ex-kumppaneiden erilaisten kasvatusmetodien sietämistä ja kiukuttelua etävanhemmalta paluun päivinä ja sitä, ettei ole mitään sanomista omien tärkeiden perheenjäsentensä asioihin ja jatkuvaa riittämättömyyden ja joka paikkaan repeämisen tunnetta ja vaikka mitä...
(Vaikkei se siis Pelkkää Syvää Kurjuutta olekaan)
Tähän täytyy vielä todeta, että Rakentajalla on usein helpompaa tässä suhteessa. Jos Rakentaja ratkoo perhekriisiä, niin sitten hän tekee tasan sitä ja piste. Jos minä taas ratkon perhekriisiä, pesen samalla pyykkiä ja juoksen pissattamassa pienintä ja teen ruokaa ja suunnittelen viikon ruokaostoksia ja niin edelleen. Onko se kirous osata tehdä asioita moniajona? Ainakin siinä vaiheessa, kun on tuon jokailtaisen sählingin pyörittänyt, on niin väsynyt, että nukahtaa Puuhiksen viereen yrittäessään lukea iltasatua.
Sitten on ihan normaalit lapsiperheen arjen asiat ja pyörittely. Rahan kanssa sumpliminen. Ja kaupan päälle vielä Uusi Työpaikka. Mitäköhän vielä tähän soppaan keksisi... pitäisikö vaikka pyöräyttää kolmoset maailmaan...
Lehdistö tiedote Julkaisu vapaa heti
5 vuotta sitten
2 kommenttia:
Jaksamista ja hatunnosto täältä! Meillä ainoastaan tuo yksi lapsonen, ja sekin yhteinen ja vielä varsin helppohoitoinen (tissi-torkut-tyhjä vaippa-->toimii)...mutta silti tuntuu useinkin, että tässä kuviossa on jotain liikaa. Kyllä tuo rakennusprojekti vaan syö paljon enemmän aikaa ja vaivaa, mitä olin kuvitellut. No, toivotaan että lopussa seisoo kiitos, eikä avioeroasianajaja... :)
Kiitoksia. Ei se vauvankaan kanssa aina herkkua ole jaksamisessa. Tavallaan isommat lapset ovat itsenäisyydessään helpompia mutta myös vaativampia toisaalta.
Useimmiten täällä kuitenkin ihan jaksaa hyvällä mielellä ja tsempillä ja hengellä. Nyt on vaan muutaman illan ollut niin loppupuhki, että sitä miettii, onko elämässä muutakin tavoittelemisen arvoista kuin uni.
Kyllä tämä tästä taas...
Lähetä kommentti