keskiviikko 25. kesäkuuta 2008

Nyt vähän masentaa

Kävipä nimittäin niin, että melkein kaikki tavara oli jo suunnilleen paikoillaan. Kaikista epämääräisintä rojua lukuunottamatta ainakin. Mutta voi itku, vanhan kodin kellarikomero oli vielä melkein kokonaan tyhjentämättä ja nyt sitten noin puolet siitä tyhjennettyämme kokonaisuus on taas rankka kaaos. En jaksa enää.

Jos meillä ei lojuisi Rakentajan työkaluja joka nurkka täynnä ja tosiaan niitä listapaketteja ja laattoja ja hyllynpaloja ja vastaavia, niin kaiken oikean tavaran voisi ehkä saadakin esim. vaatehuoneen hyllyille turvaan. Mutta ei... ne hemmetin työkalut valloittavat joka hyllystä jonkun kulman ja ovat niin hiton näppärästi muka saatavilla. Me emme pääse edes seminormaaliin elämään ikinä *parkuu sydämensä kyllyydestä*.

Nyt kun ei sillä tavalla voida ehkä puhua rakennusleskeydestä enää, niin pitäisikö muuttaa tittelinsä Anonyymit Rakennustavaroiden Uhrit kunniajäseneksi tai jotain... joku kaunis päivä pinoan vielä iloisen roihun pihallemme ja paistan kaiken, mikä edes etäisesti liittyy rakentamiseen (tai mikä muuten vain on väärässä paikassa mielestäni). Tervetuloa muutkin ahdistuneet kantamaan tavaranne kokkoon, tehdään koko Vantaan historian komein paistos ja lopetetaan tämä rakentamistyrannia kodeistamme!

Ei kommentteja: