sunnuntai 17. helmikuuta 2008

Sähköjä, takkoja, ahkeria ihmeitä ja toivottomuutta

Taas on takana rakentamisentäyteinen viikonloppu. Tätä nämä nykyisin ovat... lauantaisin rautakauppareissua ja sunnuntaisin aamusta iltamyöhään rakentamista, rakentamista ja niin edelleen. Mitäköhän me teimme viikonloppuisin ennen taloprojektia? En muista muuta kuin välittömän ajan ennen tontinostoa, silloin me juoksimme asuntoesittelyissä. Jos olisi ostanut vaikkapa sen kivan omakotitalon Kalajärveltä, voisi elämä olla nyt ihan erilaista.

Olikohan elo ennen asuntovimmaa enemmän sellaista, että nautittiin, löhöiltiin, syötiin hyvin ja käytiin ehkä kavereilla tai sukulaisilla? Tiedättehän, se sosiaalinen elämä... terkkuja kaikille meitä kaipaaville, kyllä me vielä joskus ehkä.

Onneksi kuitenkin uurastaminen tuottaa tuloksentapaistakin joskus. Eilen me saimme takan, mutta voi pettymyksien itku sentään. Sitä saa polttaa vasta ensi viikonloppuna. Olen epätoivoisen onneton tästä ihme nipottamisesta. Takkamuurari väitti, että takuu ei sitten korvaisi takan rikkoutumista, jos polttelen sitä etuajassa. Ihan törkeää. Olin jo suunnitellut sunnuntain ohjelmaksi köllöttämistä jääkarhuntaljalla takan edessä punaviinilasi vierellä. Ehkä jopa Rakentajakin, jos nyt sähköilyltään malttaa (ihan utopiaa, juu).

Alla kuvassa se takkaihanuus lepää. On se vaan mahdottoman kaunis. Olen takan nähtyäni entistäkin vakuuttuneempi siitä, että omistan erehtymättömän sisustusvaiston.


Sähköily oli hyvin pitkälti tämän päivän teema (valittamisen ja möksöttämisen lisäksi). Saimme yläkerran sähköt melkein valmiiksi. Onneksi piuha ja valkoiset nysät loppuivat kesken, muuten me sähköittäisimme siellä vieläkin. Rakentaja olisi kuitenkin hurmioissaan yrittänyt tehdä hommat ihan finaaliin asti. Alla olevassa kuvassa huippu-upea sähköviritykseni mikrolle ja kahvinkeittimelle. Jotain hyvääkin: meillä saa nykyisin lämmintä ruokaa rakentaessa.


Tässä kuvassa on surullista kertomaa siitä, että katot eivät ole ummessa vaikka niiden pitäisi olla. Seinässä näkyy huipputyylikkäitä sähköviritelmiä.


Eilisen saldo Maalarinaluille oli pohja- ja kattomaaleja, kittausmateriaaleja ja nauhoja. Ja teknisen tilan lattiaan keltaista. Jos kerran on niinkin turha koppi kuin tekninen tila, niin tehdään sinne edes mieltäavartava väritys: turkoosit seinät ja keltsi lattia. Mielestäni teknisen tilan olisi aivan hyvin voinut tehdä allekirjoittaneen pukeutumis- ja peilailuhuoneeksi. Näin muuten kerran sellaisen yhdessä asuntoesittelyssä. Aivan mahtava idea, jokaisella turhamaisella prinsessalla pitäisi olla sellainen.


Haleja kaikille toivottaa Rakennusleski sormet sähköjohtojen pujottelusta aivan totaalisen kipeinä ja rikki. Jos joku osaa suositella hyvää käsihoitoa, niin ottakoot välittömästi yhteyttä ;-)

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

On se kyllä Tyylikäs. Takkanne siis. Voin jo kuvitella liekkien välkkeen.