Kummitustalo

Talo sai eilen hiukan professionaalimman ilmeen, kun koloihin alkoi ilmestyä ikkunoita. Ovat ne vaan räheän näköiset... ihan Oikeat Ikkunat. Noin puolet ikkunoista oli herra Timpuri 2 naputellut paikoilleen ja talolla oli ihan erilainen ilme.

Taisimme olla epäilyttävän oloinen seurue eilen pimeässä taloa pällistelemässä. Yliaktiivinen Puuhis viuhahteli liiketunnistimella varustetun lampun ohi ja sai aikaan hirveän kikatuksen joka kerta, kun lamppu syttyi. Itkevä Pikkuinen ei tahtonut odottaa autossa, mutta meinasi upota sohjomössöön koko ajan, kun kiersimme taloa. Tuli mieleen se joku kappale pienestä oravanpojasta, joka "itkien lumessa rämpi". Minä heiluin taskulampun kanssa kurkkimassa siellätäällä. Ikävä kyllä oli niin pimeää, ettei kuvia enää kännykameralla saanut.

Sisältä pimeä talo oli Aavemainen. Muovit heiluivat viimassa ja taskulampun valokeila sai aikaan mielenkiintoisia illuusioita. Askeleet kopisivat ja kaikuivat tyhjässä tilassa. Oli kylmää ja kosteaa.

Oih, voisin niin visioida sinne kauniin kalpean naisen veitsi kurkullaan...