Hyvästi betonilattia, hyvästi laatat

Tänään lähtivät viimeiset laatat kotimme portaitten alta säilöstä odottamaan pääsyä uuteen sijoituspaikkaansa: olohuoneen, eteisen, keittiön ja ruokatilan lattiaan. Niinpäniin, viimeiset ja viimeiset, vaatimattomat 30 pakettia, mikä tekee suurinpiirtein 600 kiloa. Sen roudattuamme Rakentajan kanssa tunsi taas kantaneensa. Mutta mikä parasta, seuraavan kerran kun minä menen raksalle, ei betonilattiasta ole enää tietoakaan yllä mainituissa tiloissa. Ihana harmaa laatta peittää lattian ja antaa tiloille modernin tyylikkään ilmeen.

Uskokaa tai älkää, raksalla on nyt Sangen Siistiä. Onhan kaikki lojuva irtoroina pitänyt varastoida pois tieltä ja lika+pöly+silppu+muu epämääräinen on impattu pois kuljeksimasta. Alkakaahan latoa laattaa, Timpurithyvät. Alla kuva muuten hienosta uusista jalkalistoistamme. Ei siinä mitään, juuri saimme sen kipsilevy-ilmeen pois näkyvistä, niin johan piti virittää teipillä uudet systeemit. Niin tosiaan, maalarinalut olivat saaneet suurimman osan alakerrasta pohjamaaliin ja näytti kyllä Todella Hyvältä.


Tässä kuva Rakentajasta imppaamassa olohuonetta. Olisi minulla ollut parempiakin lähikuvia tästä ihmetapahtumasta, mutta Rakentaja on niin häveliäs, ettei halua pärstäänsä julkiseen levitykseen. Noin söötillä naamalla en voi kuin ihmetellä moista.

Rakentaja muuten jo hetki sitten pääsi natisemaan, että "kyllä imuroidessa huomaa, että on neliöitä". Niin, kauankohan kestää, että meille tulee siivooja, jos teen totaali-imurointilakon uudessa talossa? Miehet *iso huokaus*... kyllä ne imuroitavat neliöt tuntuvat pienemmässäkin, jos sitä tekee esim. viikottain.


Meillä kittijuhlat ovat jatkuneet koko viikonlopun. Kodinhoitohuoneen kittaus ei ollut vinojen kulmien ansiosta mikään läpihuutojuttu. Tämä siis tiedoksi kaikille, jotka vielä ovat suunnitteluasteella talojensa kanssa. Tarkoitus oli tänään päästä maalaamaan, mutta eihän siitä mitään tullut. Minä menetin hermoni ja jätin Rakentajan kittaamaan kodinhoitohuonetta. Jatkoin sentään itse teknisen tilan parissa.

Alla kuva rumasta vinosta kulmasta, johon on mätetty kukkuroittain kittiä. En ymmärrä, miten siitä koskaan saadaan ihmismäisen näköinen, mutta Rakentajalla oli kuulemma joku visiontapainen.


Itse jatkamisesta tuli muuten mieleen seuraava Yhteiskunnallinen Vääryys, johon olen törmännyt rakentamassa. Missä ovat kaikki muut Rakennuslesket, -kumppanit yms.? Miespuolisiin kanssarakentajiin törmää jatkuvasti, vaan onko paremmat puoliskot jätetty koteihin? Itse olen melkein kaiken vapaa-aikani viettänyt vuoroin Rakentajan tukena, vuoroin taas harmina, mutta yhtä kaikki ollut läsnä. En käsitä tätä, taidan avautua tästä uuden blogipostauksen verran lähitulevaisuudessa.

Alla vielä joitain kuvia todisteeksi siitä, että sattuu ja tapahtuu. Ensiksi alakerran kylpyhuoneen isoa seinälaattaa. Tuo vihreä takaseinä tulee aikanaan tummanharmaalla samankokoisella laatalla (jota emme enää odottaneet sieltä saksalaiselta rautakauppaketjulta, vaan haimme toisaalta).


Sitten kylppärin, saunan, kodinhoitohuoneen ja alakerran WC:n lattialaatta.


Yläkerran WC:n kattopaneeli.


Ja sokerina pohjalla: Ruma Kuraritilä.


Lopuksi pitkän raksapäivän jälkeen tänään istuttelin vielä pöytäkasvihuoneeseen kukkia, jotka tulevat aikanaan pihallemme. Voi sitä kukka- ja väriloiston määrää. Akileijoja, syyshodekukkia, ruusuja, päivänkakkaroita, orvokkeja (huimilla viherpeukalon taidoilla, heh)... näissä tunnelmissa lienee hyvä aika rentoutua hetki ennen uuden viikon aloittamista.