Huh, häslinkiä

Käväisin aamulla tutustumassa Talon nykytilaan. Ilman minuakin tuntui, että ihmisiä oli aivan liikaa.

Kaksi Maalarinalkua oli korjausmaalailemassa joitain katon epäonnistuneita kohtia sekä makuuhuoneen koristemaalauksia. Kovasti esittivät toiveen, että saataisiin kamaa pois alta ja heille tilaa maalata. Kääk, mihin tuo kaikkien ihmisten roina oikein tungetaan???

Kaksi Timpurinretaletta teki saunaan lauteita. Ne näyttivät tukevilta ja hienoilta, ja hienoilta näyttivät myös valmiiksi paneloidut katot kylppäritiloissa. Lupasivat herrat muuten virittää saunatilojen ovet paikoilleen, ehkä sittenkin saunaan Äitienpäivänä... kylpyammekin oli ilmestynyt ruokatilan lattialle. Mitä se siellä teki, veisi nyt joku sen kylpyhuoneeseen. Koemakasin ammeen keskellä ruokahuonetta. Absurdi fiilis, eikä mielikuvaa yhtään helpottanut Rakentaja, joka tarjoutui tuomaan kylmää vettä ammeeseen.

Kaksi Lämpöpumppuihmettä oli tekemässä kytkentöjä. Kohta meillä on lämmitys. Jippii.

Yksi tai kaksi Muuraria väsäili ulkopintaa. Se on kadunpuoleista seinää vaille valmis ja Talo näyttää ihan erilaiselta ilman kipsilevylookkia. Ihan oikealta talolta, ei vain ihme-levy-kyhäelmältä. Tähän vaikuttavat myös räystäsalulaudat, ne tekevät kyllä kummasti enemmän talomaista ilmettä. Pinkkiä rappausta odotellessa...

Yksi IV-ihmetys oli myös pällistelemässä paikkoja. En ole ihan varma mitä hän teki, ainakin oli tiellä.

Sähkömies ja putkimies loistivat poissaolollaan, vaikka heitä tässä kipeiten juuri tarvittaisiin. Mokomat lierot. Haluan sähköä ja vettä... ja ihailla kauniita kubispottejani katossa.

Portaista muuten kuului sen verran, että olisivat nyt tulossa maanantaina ja asennus olisi tiistaina. Näinköhän... noiden lupauksiin en usko ennenkuin portaat nököttävät kauniisti kasassa. Kääk, mitäköhän vielä. Rakentaja tiesi WC-tilojen pinkkien tasojen lähteneen kohti Suomea ja tulevan ensi viikon lopulla meille asti. Mukavaa, ne ovatkin lempilapseni.