Muutin kaksioon Eerikinkadulle

Elämä on kunnossa, koti on kaunis ja siisti, vietän villiä sinkkuelämää ja nautin täysillä.

Tällainen fantasia aina väliin pyörii mielessä porrassotkujen, yliegoisten rakennusihmisten, levottomien lasten ja olemattoman vapaa-ajan keskellä. Ja kasvavan asuntolainan. Tili tuli ja meni taas samantien, ja mikä on vastike? Unettomat yöt, elämä jatkuu ahtaassa läävässä, sotku ja muuttolaatikot tukkivat viimeisetkin positiiviset ajatukset ja normaalistikin herkkä pinna lapsien suhteen poksahti ajat sitten. Muuttopäivä leijuu jossain ulottumattomissa. Joka päivä Rakentaja keksii jonkun uuden asian, joka siirtää hommaa viikolla. Viimeksi nyt parvekkeen lattian eristäminen.

Älkää kukaan, joka voi valita, rakentako itse taloa.