keskiviikko 29. elokuuta 2007

Ikkunaluettelot

ovat vain yksi kummallinen kiemura, joka pitäisi tässä vaiheessa hyväksyä, vaikka talosta ei ole tiedossa kuoppaakaan. Pirustako minä voin tietää, vaikka erinomainen ja täydellinen olenkin, että mihin suuntaan haluan ikkunoiden avautuvan ja missä kaikissa tarvitaan tuuletus. Aivan oma lukunsa on se seikka, että ovien toimitukseen eivät kuulu oven kahvat, tiesi Rakentaja kertoa. Milläs ne sitten avataan, kun ne on kerran tökätty paikoilleen? Ei riitä pinkkijärki tätä mysteeriä ratkaisemaan...

Kaikkea mielenkiintoista on tullut tässä tehtyä ja laskut satelevat... mm. tilasimme kodinkoneet, takan ja olemme lähes varmat jo lattialaattatilauksesta. Kaikki asioita, jotka näkyvät "sitten joskus". Sitten joskus en ehkä itse olen täysissä mielenterveyden voimissa näkemässä moisia ihmeitä.

Lämmitysmuotokin toki vaihtui, kiitos IV-suunnittelijamme *katkeraa jupinaa*. Rakentajan Ekseli meni uusiksi ja lopputuloksena saammekin maalämmön... tervetuloa velkavankeus.

Ja tontille tulee sähköä. Rakentaja kaivoi päheän kuopan sähkökeskukselle ja ilmeisesti joku paikallisen sähköyhtiön edustaja kävi tuomassa sinne möhkäleen. Tervetuloa sähkölaskut!

Lapset häiritsevät blogini luomisen tuskaa... miten ne voivatkin olla noin uskomattoman huomiohakuisia *syvä huokaus*

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Täsmälleen samoissa tunnelmissa :o) Ikkunoista pitää näkyä läpi, se on selvää, mutta sen jälkeen kaikki muu onkin vielä hämärän peitossa... Ovista on tiedossa lähinnä kappalemäärä.

Lämmitysmuoto vaihtui meilläkin kun torpasta tulee suurempi kuin piti. Ja velka kasvaa kasvamistaan... Join the club!

Mukava saada iloa muiden murheista - siis siitä ettei ole omiensa kanssa yksin.

Heidi kirjoitti...

Meinaat, että jaettu murhe on kaksinkertainen murhe. Voihan sen niinkin ajatella, kun on riittävän kiero mielenlaatu ;-)))))

Tsemppiä vaan kaikille!